Tekoäly tehostaa kehitysyhteistyön arviointitiedon käyttöä

CGI ja ulkoministeriö ovat rakentaneet tekoälypohjaisen työkalun, joka tuo kehitysyhteistyön arviointitulokset helpommin hyödynnettäväksi. Verkkopohjainen ja avoimesti käytettävä työkalu auttaa löytämään olennaisen tiedon raporttien laajoista tietomassoista ja tukee eri tavoin suunnittelua, raportointia ja päätöksentekoa niin hallinnon sisällä kuin sidosryhmien käytössä.

Tiedosta vaikuttavuutta tekoälyn avulla

Ulkoministeriö käsittelee työssään valtavia määriä asiakirjoja. Kehityspolitiikkaan ja -yhteistyöhön liittyvät evaluoinnit muodostavat laajoja ja monimuotoisia raporttikokonaisuuksia useiden vuosien ajalta, joten tiedon löytäminen ja hyödyntäminen perinteisesti raportti kerrallaan on ollut aikaa vievää ja työlästä.

”Kehitysyhteistyötä ja siihen käytettävien varojen käyttöä seurataan erittäin tarkasti erilaisin keinoin. Yksi keinoista on itsenäiset ja riippumattomat evaluoinnit, jotka tarkastelevat muun muassa mitä toiminnalla on saatu aikaan ja miksi sekä millaisia haasteita on esiintynyt”, ulkoministeriön kehitysevaluointiyksikön erityisasiantuntija Nea-Mari Heinonen kertoo. 

"Aiemmin evaluointien todentamaa tietoa oli etsittävä raporteista yksitellen ja kohta kohdalta. Tältä pohjalta syntyi avoimesti käytettävä verkkopohjainen OpenEval-työkalu, joka tuo analytiikan ja tekoälyn osaksi kehitysyhteistyön evaluointitiedon käyttöä. Nyt olennainen tieto löytyy älykkäiden hakujen, teemasuodattimien ja tiivistelmien avulla – ajantasaisesti ja nopeasti", kertoo ulkoministeriön asiakkuudesta vastaava johtaja Antti Peltola CGI:n valtionhallinnon yksiköstä.

”Ministeriöllä ja valtionhallinnolla laajemminkin on tahtotila kehittää tekoälyyn liittyviä uusia ratkaisuja. Evaluointikenttä on kansainvälisestikin ollut yksi ala, jossa eri maat ovat pilotoineet tekoälyn ja datatieteiden ratkaisuja. Olemme seuranneet alan kehitystä, ja tehneet myös omia kokeiluja, joten tämä projekti oli luonteva ratkaisu yksiköllemme”, Heinonen avaa.

Tekoälyratkaisu pureutuu laajojen tekstimassojen perkaamiseen

OpenEval-työkalu rakennettiin Microsoft Azuren AI-palveluiden varaan, hyödyntäen luonnollisen kielen käsittelyä, semanttista hakua sekä koneoppimista. Työkalu pilkkoo monisataasivuiset raportit osiin, tunnistaa niiden teemoja ja sävyjä sekä mahdollistaa älykkään haun, automaattisen tiivistelmien tuottamisen ja visualisoinnit valituista aineistoista. 

Taustalla toimivat mm. Azure Document Intelligence, Azure AI Search ja GPT-4o-kielimallit. Lisäksi tekoälyä käytetään jo siinä vaiheessa, kun alkuperäiset dokumentit ladataan järjestelmään – jolloin sisältö indeksoidaan ja analysoidaan valmiiksi tehokasta hakua varten.

“Työkalussa hyödynnetään tekoälyä jokaisessa vaiheessa, kun tieto puristetaan alkuperäisestä PDF-raportista käyttäjää eniten kiinnostaviksi tiedon timanteiksi. Tekoäly avustaa raporttien sisäänajossa muun muassa jäsentelyssä, metatietojen tunnistamisessa ja hakutulosten indeksoinnissa. Seuraavassa vaiheessa tekoäly auttaa käyttäjää tiedon hakemisessa ja lopuksi muodostamaan generatiivisia tiivistelmiä ja visualisointeja”, projektipäällikkö Arttu Ruismäki CGI:n valtionhallinnon yksiköstä kertoo.

CGI vastasi kokonaisuuden teknisestä toteutuksesta. Monipuolisesta osaamisesta koostuva tiimi takasi eri osa-alueiden, kuten tekoälyn, pilviympäristöjen ja käyttäjäkokemuksen syväosaamisen. 

Myös ulkoministeriön omalla osaamisella mm. työkalun suunnittelusta, raporttien substanssista ja kohdekäyttäjien tarpeista oli merkittävä rooli projektissa, mikä tuki osaltaan niin sisältö- kuin teknisten ratkaisujen onnistumista. Lisäksi projektin edistymistä seurasi laajempi ohjausryhmä, jolla varmistettiin ministeriön eri näkökulmien huomiointi.

Innostunut sisäinen vastaanotto – kehitystyö jatkuu

Työkalu on otettu ulkoministeriössä vastaan erittäin positiivisesti. “Tämä oli ensimmäinen laatuaan – tekoälypalvelu, joka palvelee yhtä aikaa sekä virkahenkilöitä, että laajaa yleisöä”, Heinonen iloitsee. Työkalun kehitystä on seurannut myös ministeriön oma tekoälytyöryhmä, joka on tukenut hanketta alusta asti. 

Työkalua esiteltiin tänä syksynä myös jokavuotisilla kehitysyhteistyön tulospäivillä – kuinkas muuten kuin raporttien todentamia tuloksia suodattaen ja tekoälyllä tiivistäen. Lisäksi käyttöönottoa tuetaan koulutuksilla ja ohjeistuksella, ja samalla kerätään käyttäjäpalautetta jatkokehitystä varten.

Avoimesti saatavilla oleva työkalu auttaa jakamaan evaluointitietoa myös ulkoministeriön ulkopuolisille sidosryhmille, kuten kansalaisjärjestöille ja kumppaneille. Se tukee suunnittelua, päätöksentekoa, analyysien ja raporttien koostamista sekä tulosviestintää. Tiedon avulla voidaan myös validoida muita lähteitä ja muodostaa kokonaiskuvaa kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta yhdessä muiden ministeriön tietolähteiden kanssa.

Kansainvälisestikin kiinnostava avaus

Työkalu on jo herättänyt laajaa kiinnostusta myös kansainvälisissä verkostoissa, kuten YK:ssa, kehityspankeissa, OECD:ssä ja EU:n yhteyksissä. Moni maa pilotoi vastaavia ratkaisuja, ja osa odottaa hallinnollisia linjauksia. Ulkoministeriö osallistuu aktiivisesti alan työryhmiin ja verkostoihin, joissa jaetaan oppeja ja keskustellaan myös yhteisistä ratkaisuista.

Tekoälyn hyödyntäminen ei rajoitu pelkästään evaluointitoimintaan, vaan sillä nähdään olevan roolia myös mm. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden seurannassa ja laajemmassa kehityspoliittisessa analyysityössä.